Smokin' hot tortillasagne!

Kun rakkaimpasi soittaa ja pyytää tekemään ruokaa, koska on herännyt neljältä aamulla, eikä ole matkustamisen takia ehtinyt vielä seitsemään mennessä illallakaan syödä kunnolla, ei voi muuta kuin panna parastaan. Toivomuksena oli vanha kunnon mango-broilerlasagne. Olimme kuitenkin puhuneet jo pidemmän aikaa, että pitäisi kokeilla lasagnen kasausta tortillaletuista, joten pätin soveltaa. 

Lähdin kauppaan aika fiilispohjalta. Ensin suunnittelin tekeväni tomaattikastikkeen itse ja käyttäväni sitten kolmen juuston ruokakermaa toisena kastikkeena. Jostain syystä sain päähäni, että laitankin ruokakerman tilalle valmista cheddardippiä ja menin tutkailemaan tex-mex-hyllyä. Siellä silmiini osui Rainbow:n (uutuus?) savunmakuinen salsakastike. Sitähän oli suorastaan pakko kokeilla. Suosittelenkin savuista salsaa! Se oli hiukan makeaa ja ketsuppimaista, miedosti savun makuista ja sopii myös vähemmän ärhäkästä pitäville. Käyttäisin kyseistä tuotetta ainakin esimerkiksi grillaukseen - ehkä jopa pelkiltään grillauskastikkeena - tai perunan dippaamiseen ketsupin sijaan. Tortillalätyistä sen verran, että ne toimivat aivan kuin tuorepasta, joten kiva idea siinä mielessä. (Nappasin ajauksen alunperin muistaakseni Yhteishyvästä.)

Joka tapauksessa tämä ruoka itsessään on hehkutuksen arvoinen. Tiedättehän tunteen, kun keksitte vain yhdistellä sitä, tätä ja tuota, ettekä mieti asiaa sen kummemmin, kunnes yhtäkkiä lautasella onkin uskomattoman hyvää herkkuruokaa?!? Tässä tunne TODELLAKIN pääsi valloilleen - uusi bravuuri on löytynyt. Toteutus oli vielä yksinkertainen, joten tätä teidänkin on pakko kokeilla!

SMOKIN' HOT TORTILLASAGNE (5-6:lle)

1 prk Rainbow:n savunmakuista salsaa (tai vaikkapa itse savuaromilla maustamaasi tavallista) + 1 1/2 prk vettä (+ 1 rkl balsamicoa taittamaan makeutta sekä chiliä, jos pidät tulisesta)

400 g kalkkunan tai broilerin lihaa

1 iso sipuli

3 valkosipulinkynttä

1 punainen paprika

1/2 kesäkurpitsa

1 prk cheddar-dippiä + 1 prk vettä

1 pss tortillalättyjä (8kpl)

oliiviöljyä

juustoraastetta

1. Hienonna sipuli ja valkosipuli. Paloittele paprika ja kesäkurpitsa reiluiksi paloiksi. 

2. Kuullota kuumassa öljytilkassa ensin sipuleita hetki ja lisää sitten huoneenlämpöinen jauheliha. Paista kunnes jauheliha ja sipulit saavat vähän väriä. 

3. Kaada joukkoon salsa ja 1 1/2 purkillista vettä (lisää halutessasi balsamico ja chili). Sekoita kunnes kastike sakenee jälleen ja lisää loput kasvikset. Anna pöhistä muutama minuutti. 

4. Sekoita cheddardippiin vesi ja sekoita, kunnes se sakeutuu jälleen. Voitele iso lasagnevuoka ja aloita lasagnen kokoaminen. 

5. Kaada vuoan pohjalle kalkkuna- ja juustokastikkeita ja laita päälle 3 puolitettua tortillalättyä (tai vuoan muodon mukaan niin, että vuoka suunnilleen peittyy). 

6. Jatka kasaamista latomalla vuokaan vuoronperään kastikkeita ja tortillalättyjä. Viimeisen kerroksen tulee olla kastiketta. 

7. Ripottele lopuksi päälle sen verran juustoraastetta, että pinta peittyy. Paista 175 c  uunissa noin 40 minuuttia. 

(HUOM! Reseptissä ei tarkoituksella ole lainkaan suolaa, koska kastikkeet sisältävät niitä jo reilusti eikä lisäsuolaa siis tarvita.)

Äitienpäivää ja Törleytä

Jäin Euroopan reissun jälkeen äidin luoksen Tampereen seudulle äitienpäivää viettämään, kun se sattuikin vielä niin sopivasti paluutani seuraavalle päivälle. Aamulla tietenkin leivoin äidille kakun (tosin äidin hankkimista aineksista, mutta kuitenkin). Ihan nättihän siitä tuli, vaikka pursotintakaan ei ollut. Käytin näppäränä tyttönä leivinpaperitötteröä - kuten oikeastaan aina äidin luona kermakakkuja tehdessä :). Kakussa oli siis banaania, mangoa ja masikkaa sekä konjakilla maustettua vaniljavaahtoa välissä. Pinnan koristelin Omena- ja kiiviviipaleilla sekä banaanitähdillä. Sisemmän osan ruusukkeisiin värjäsin kerman puolukkamehulla vaaleanpunaiseksi ja reunapursotuksen maustoin niin ikään konjakilla. Maistui kyllä varsin mainiolle. Kiitokset vain äidille tarvikkeista, hih!

Ennen äitienpäiväpäivällisen ja -kakun nauttimista menimme äidin kanssa kahdestaan piknikille läheiselle hiekkarannalle eväänämme - mitäpäs muuta kuin ja vain ja ainoastaan - pullollinen kuohuviiniä. Ja humps humps, se menikin kahteen pekkaan yllättäen. Mikä tarkoitti minulle myös äitienpäivän päivällisen kokkaamista pienessä sievässä. Se hyvä puoli kuohuviinissä tosin on, että se haihtuu päästä lähestulkoon yhtä nopeasti kuin sinne humahtaakin ja kenties tästä syystä myös keittiötapaturmilta vältyttiin. Voin vain todeta, että onneksi kakku oli siinä vaiheessa koristeltu. Kiitokset vain äidille tarjoiluista, hik... hih.

Kyllä Suomessakin vaan on komeat maisemat. Katsokaahan vaikka tätä hiekkarantaa, joka on tosiaan vain kivenheiton päässä vanhempieni kotoa. Vaikka reissulla kaikki näytti uudelta ja erilaiselta, huomasi toisaalta kotiin palatessa, että on täällä Suomessakin vain kauniita paikkoja ja maisemia. Järvimaisemassa sielu lepää.

Ruokapäiväkirja: Leeuwarden, Amsterdam, Praha

Olin siis tosiaan vapun jälkeen viikon verran reissussa tapaamassa vaihdossa olevia ystäviäni Hollannissa ja Tsekissä. Tässäpä siis ruoka- ja vähän muitakin tunnelmia matkan varrelta.

LEEUWARDEN

3.5

Keramiikkamuseo:

Nämä ensimmäiset otokset ovat Leeuwardenin keramiikkamuseosta "kahvipaussilta". Nautimme ystäväni kanssa puoliksi palan ihanaa paikallista omenakakkua. Kakku oli mukavan mehevä ja raikkaan makuinen eikä ollenkaan makea - itse asiassa en ole koskaan syönyt aivan tämmöistä omenapiirakkaa. Tuoremehu puolestaan virkisti ehkä jopa enemmän kuin kahvi:). 

Tämän herkuttelun jälkeen jaksoi taas katsella toinen toistaan kauniimpia keramiikkaesineitä. Kuten nyt vaikka näitä:

Museokierroksen jälkeen:

Keramiikkamuseon jälkeen menimme syömään pieneen pubimaiseen De Dikke Van Daleen. Tarjolla oli pientä syötävää, joten päädyimme alkukeittoon ja lämpimiin voileipiin. Keitosta ei ole valokuvaa ja alitettavasti myös hämärässä valaistuksessa räpsäisemäni valokuva italialaistyyppisesti täytetystä leivästä meni hiukan mönkään - rajallisten valokuvaustaitojeni vuoksi. Mutta ehkäpä saatte ajatuksesta kiinni :).

Pyöräretki on pakollinen Hollannissa!:

Illalla kävimme TIETENKIN parin tunnin pyöräretkellä tutustumassa lähikyliin. Siinä ajassa nyt ehti nähdä vain maisemia ja mitä nyt vähän lampaita ja hevosia... Hollannissa on ihanaa, kun joka paikkaan voi todellakin pyöräillä ja vehreys on läsnä joka puolella.

Pyöräretken jälkimainingeissa:

Pitkän kaupungilla kävelyn ja pyöräilyn jälkeen maistuikin ruoka vielä toistamiseen. Niinmpä kokkailimmekin ystäväni asuntolassa iltapalaksi muhkeat kreikkalaistyyppiset salaatit, jotka huuhtelimme alas espanjalaisella punaviinillä. Kyllä uni maittoi tämän päälle!!

4.5

Shoppailua ja fiilistelyä:

Nämä döönerit söimme kaupungin fiilistelyn ja shoppailupäivän lomassa. Joskus nälkä yllättää, kun huomaa kuulostella. Tämä oli niitä päiviä. Yhtäkkiä vain huomasimme kävelleemme useamman tunnin ja väsymys ja kurniva vatsa iskivät tajuntaan lekan lailla. Voisiko parempaa toisaalta olla, kuin autenttinen ruoka ja nälkä mausteena. Kyllä katosivat kebaasit äkäisesti nälkäisiin suihin ja vielä jäi tilaa jätskillekin!

Ruokaostoksilla:

Kierroksen loppupuolella käväisimme alla näkyvässä ihanassa turkkilaisessa ruokakaupassa. Ulko-oven edusta oli täynnä toisen toistaan herkullisemman näköisiä kasviksia ja hedelmiä suunnille euron parin kilohintaan. Kakkoslaatuisista, mutta ehdottoman tuoreista käyristä kurkkuista ja himppasen "liian" isoista mehevistä tomaateista sai maukasta syötävää. Miksei Suomessa voi olla vastaavaa? Voisin hyvin ostaa vähän rumempiakin kasviksia, kunhan ne olisivat tuoreita ja kohtuullisen hintaisia. Ja sitä paitsi, mikä olisi sympaattisempaa syötävää kuin luonnon muovaamat hiukan viutilot taideteokset??

AMSTERDAM 

5.5

Junamatkalla:

Alla oleva salaatti on rakennettu edellisen päivän "toriostoksista". Mukana on tuoretta villirucolaa, paprikaa,tomaattia, kurkkua, porkkanaa, viinirypäleitä sekä ihanaa yrttimaustettua feta-oliivisekoitusta. Ulkonäkö on sekalainen myös pomppivan junan puolesta (tarkennus epäonnistui kolme kertaa, jonka jälkeen nälkä vei voiton).

Kaffepaussi:

Heitettyämme kamat hostellille, pääsimme tutustumaan Amsterdamin vilinään. Pienen tarkastelun jälkeen piti päästä tietenkin kahveelle. Tämä (helkatin kallis!) herkkuleivos sisälsi vaniljakastiketta, tuoreita mansikoita ja kermavaahtoa. Kyllä maistui (ihan hintansa edestä)! Ystäväni valitsema mokkaleivos puolestaan oli niin makea, että sen syöminen jäi maistelun asteelle. Noh, aina ei voi voittaa ja ulkonäkö voi pettää...

Kaupunkiseikkailun väliaika:

Jo Leeuwardenissa pohdimme ystäväni kanssa, että olisi kiva mennä syömään intialaiseen ravintolaan. Piiitkän ja jo lähes epätoivoisen etsinnän jälkeen löysimme vihdoin sopuhintaisen ja viihtyisän pienen intialaisen ravintolan eräältä sivukadulta. En siis tiedä, onko ämä hyvä vai huono esimerkki suunnitelmien tekemisestä - etsintä kannatti, mutta toisaalta olismme pääseet helpommalla, jos olisimme ottaneet muitakin vaihtoehtoja huomioon. Otimme kummatkin lammasta miedossa currykastikkeessa. Ja voi pojat että osasikin olla hyvää! Ensinnäkään en ole koskaan syönyt aidossa intialaisessa ja toisekseen en ole tainnut koskaan tilata ravintolassa lammasta. tämä kyllä ylitti kaikki odotukset mausteillaan, maullaan ja rakenteellaan. Joidenkin mielestä ulkonäkö saattaa erehdyttävästi muistuttaa jotakin nimeltämainitsematonta eritettä, mutta ei kyseinen substantiivi on kyllä täysi vastakohta tälle herkulle. Jos saan vain jostakin vielä kaivettua kadunnimen, jolla ravintola sijaitsi, voisin suositella teitäkin käymään siellä!! Näiden ruokailujen jälkeen sainkin heittää hyvästit Hollannille sekä ystävälleni K:lle ja suunnata kohti Tsekinmaata.

PRAHA

6.5

Prahaan saapumisen ensitunnelmissa:

Aikaisen aamuherätyksen ja matkustamisen jälkeen tulee tietenkin NÄLKÄ. Siispä ensitöiksemme suuntasimme herra A:n kanssa syömään. Mikäpä olisikaan ollut kätevämpi isoon nälkään kuin kiinalainen buffet pöytä - varsinkin jos siitä saa maksaa oluen kera semmoiset 5 euroa. Olutta ja kiinalaista en ole tainnutkaan ennen yhdistää, mutta mainittakoon, että toimii. Joskin olut saa tulisimpien ruokien kapsaisiinit leviämään ehkä ei niin miellyttävästi kielen hermopäätteillä.

7.5

Piknik tekee kesän:

Toisena Praha-päivänä aurinko paistoi kovinkin kuumottavasti, joten päätimme lähteä piknikille ihanaan vehreään puistoon. Eipä siis muuta kuin viltti kainaloon ja kaupoille!

Kaupasta mukaan tarttui tuoreita naurettavan halpoja sämpylöitä (7 s/kpl) ja omenaleivonnaisia (40 s/kpl) sekä tietenkin muutaman euron kuohuviiniä. Kyllä kelpasi herkutella auringonpaisteessa ja katsella kauniita maisemia!

Tsekkiläisemmällä puolen kaupunkia:

Illalla päätimme lähteä kaupungin laidalle katsomaan aidompaa tsekkiläismeininkiä. Itseäni kun kiinnostaa katsella ennemmin autenttista menoa kuin turistien vilinää. Aikomuksemme oli alunperin kierrellä oluttupia ja maistella erilaisia oluita. Päädyimme kuitenkin heti ensialkuun ravintolaan, jossa sai screeniltä seurata Tsekki-Ruotsi- peliä. Niinpä hyvän tunnelman vuoksi jämähdimme sinne. Halusimme nauttia myös tsekkiläistyyppistä apetta, joten sekin tuli hoidettua siinä pelin lomassa. Ruoka oli hyvää, joskaan ei ehkä kuvauksellista - lautasen koristelu mausteilla oli tosin aika hauska idea, en ole nähnyt vastaavaa missään. Alkupalaksi tilasimme Hermeliniä, joka sisälsi vuohenjuuston tyyppistä valkohomejuustoa, voimakkaalla paprikamausteella maustettua öljyä, raakaa sipulia, valkosipulia sekä jalapenoa. Pääruoaksi valitsin kanaleikettä kinkulla, juustolla ja persikalla höystettynä kera krokettiperunoiden. Salaatti puoli ei tsekissä ole kummoinen, kuten kuvasta näkyy. Ruuan lomassa ja etenkin jälkeen maistui myös juoma, kuten nyt esimerkiksi paikallinen Jekku eli Becherovka sekä aina niin maistuva Mojito.

8.5

Viimeiset hetket ennen kotiinpaluuta:

Kolmaspäivä olikin jo lähtöön valmistautumista ja kävimme toistamiseen täyttämässä vatsamme kiinalaisen puffetissa. Evästä ja aamupalaa kuitenkin piti ostaa pitkää bussimatkaa sekä seuraavana aamuna lähtevää lentoa varten, joten kävimme jälleen kaupoilla. Mukaan tarttui hedelmiä, tuoreita sämpylöitä sekä nostalgista Maija Mehiläinen-tuoremehua - olihan Maija sentään yksi suosikkiohjelmani lapsena, vaikka tätä merkkimehua ei liene Suomessa koskaan ollutkaan saatvailla. Myös Prahassa oli ulkosalla pieniä hedelmä- ja vihannestoreja, joista sai edullisesti ostaa tuoretta syötävää. Usein ne olivat alla näkyvillä kujilla sateelta suojassa.

Lähtöpäivän iltana oli tarjolla ruokaa myös korvillle, kun tämä sympaattinen pappa soitteli Glenn Milleriä ja muuta mukavaa :)!

9.5

Matkustus on odottelua:

Tämä kuva onkin jo Frankfurtista, kun odottelen Suomeen lähtevää lentoa. Väsyneenä alkaa makeahammasta kolottaa ja silläpä sorruin ostamaan tämän jättimäisen hapankirsikkaleivoksen. Lentokenttähinnaksi 1,40 oli moisesta herkusta kovin vähän, rahapuolikaan ei päässyt minua estämään. Tulipahan todistettua, että saksalaiset osaavat leivonnan jalon taidon. Jos jostain saisin käsiini Suomessa hapankirsikoita, yrittäisin tehdä näitä leivonnaisia oitis!

Kaikkinensa siis matka oli täynnä makuelämyksiä, kauniita maisemia ja mahtavia kokemuksia. Jäi Euroopan kokoinen kolo sydämeen, joten taidankin matkustella siellä (=täällä) piankin uudelleen!

Vappuruokaa: Sitruunaiset kanapatongit

Tervehdys! Viime postauksesta on kulunut melkolailla aikaa, koska olin tässä viikon verran reissun päällä (siitä lisää myöhemmin). Silläpä vähän myöhässä tämä vappupostaus. Kävimme perinteistäkin perinteisempään tapaan tietenkin vappupäivän piknikillä, jonne valmistin reiluja ja ruokaisia kanapatonkeja. Taikinan tein jo edellisenä päivänä helpottamaan vappupäivän aamun touhuiluja. Leipätaikina onkin muokattu aiemmin valmistamistani Unimatin seesamruuduista. Nämä taltuttivat suuremmankin nälän ja valmistaminen oli edellisen päivän valmistelujen takia hyvin helppoa ja nopeaa. Sitruunankuori sopii mielettomän hyvin leivän maustamiseen - jotenkin se antaa sellaisen hienostuneen ja erilaisen vivahteen. Suosittelen erittäin lämpimästi kokeilemaan. Taidankin samalla osallistua tällä reseptillä myös piknikaiheiseen kuukauden ruokahaasteeseen. Voilá!

SITRUUNAISET KANAPATONGIT (4-5 patonkia)

Patonkitaikina:

5 dl haaleaa vettä

25 g tuorehiivaa

5 rkl sesaminsiemeniä

yhden sitruunan raastettu kuori

1 1/2-2 tl suolaa

3 rkl öljyä

4 dl grahamjauhoja

6 dl vehnäjauhoja

Täytteet:

paistettua ja maustettua broilerin rintafilettä viipaleina

juustoa

salaatinlehtiä

puolitettuja kirsikkatomaatteja

punasipulia ohuina viipaleina

tuoreita basilikan lehtiä

sitruunamehua,oliiviöljyä ja balsamicoa

rouhittua mustapippuria

1. Sekoita pieneen määrään vettä hiiva. Lisää loppu vesi, suola, sitruunankuori, öljy ja grahamjauhot. Sekoita huolella. Alusta taikinaan lopuksi vehnäjauhot. 

2. Laita taikina kannelliseen astiaan jääkaappiin yön yli. (Tai normaalisti valmistettaessa anna kohota huoneenlämmössä kaksinkertaiseksi 30-40 min.)

3. Aamulla (tai 30-40 min jälkeen) vaivaa taikinasta ilmakuplat. Muotoile taikinasta kostein käsin reiluhkoja patonkeja ja anna kohota 15 min + sen aikaa, että uuni lämpenee 225 c. 

4. Paista uunin keskitasolla 15-20 min eli kunnes patongit saavat kauniin värin. 

5. Täytä jäähtyneet patongit, kääräise voipaperiin ja folioon ja pakkaa eväsreppuun. Nauti auringonpaisteessa viltin päällä - mieluiten hyvän kuoharin saattelemana.

Yllä samasta leivästä paremmalle puoliskolle valmistettu krapulankarkoitusaamiainen. Alapuolella taasen vappuaattona valmistettu pikainen pastalounas piramvera-tyyliin (= pasta, pesto, kirsikkatomaatti, porkkana, kesäkurpitsa, tuore basilika). NAM!

Hyvä lopetus päivälle: Parhaat suklaa-mustikkamuffinit

Eilen oli suorastaan pakko käydä lohdutusshoppailemassa, kun kävi niin ketuttamaan näihin huhtikuun viimeisiin viikkoihin pakkautuva kiirus. Siispä eikun pikapikaa kirpparille pyörähtämään. Ja mihinkäs muualle siellä suuntaisi kuin keittokirjahyllylle. Kuin taivaan lahjana, tarttuikin 5 minuutin vilkuilulla mukaan kaksi melkoisen mukavaa löytöä, jotka suuresti helpottivat kettujen määrää korvien välissä. 

Ensinnäkin sain käsiini mahtavan, vanhahkon ruotsinkielisen leipäkirjan nimeltään 'Brödbok'. Opus on täynnä yksityiskohtaisia ohjeita ja kosolti vinkkejä hyvän leivän tekemiseen - kyseessä on siis samanmoinen aarreaitta kuin taannoin löytämäni 'Baka matbröd'-kirja. Hätäisen selailun ja tutustumisen jälkeen, "Leipäkirja" sisältää hiukan yllättäen ainakin ohjeita mm. egyptiläiseen ja kiinalaiseen leipään. Mielenkiintoisia kokeiluja luvassa siis.

Toinen löydöistä oli pelkästään suklaaresepteihin keskittyvä 'Suklaaherkut', joka sai välitömästi aikaan innon väristyksiä myös kanssaeläjässä. Hänelle kun ostin kirpparilta pelkästään legendaariseen Metsolat-sarjaan perustuvan romskun, oli ainoastaan oikeus ja kohtuus, että mies sai perheemme suklaahiirenä välittömästi valita jotakin leivottavaa suklaakirjasta. 

Kokeiluun menivät siis muhkeat suklaa-mustikkamuffinit. Nämä osoittautuivatkin parhaiksi ja tuhdeimmiksi suklaa muffneiksi, joita olen kuunaan maistanut. Sisus oli mehevän kostea ja ja maku todella täyteläinen, johon mustikat antoivat juuri sopivaa taittavaa kirpakkuuttaa ja raikkautta. Valkosuklaa puolestaan suli kastikemaiseksi ja teki suutuntumasta vieläkin makoisamman. Näillä muffiniella ei yksinkertaisesti voi saada aikaan kuin rakkautta ja hyvää mieltä!

PARHAAT SUKLAA-MUSTIKKAMUFFINIT

1 1/2 dl tummaa kaakaojauhetta

3 dl vehnäjauhoja

1 rkl leivinjauhetta

1 1/2 dl muscavadosokeria (laitoin tavallista, koska muscavadoa ei ollut hollilla)

125 g haluamaasi suklaata (tumma-, maito- tai valko-)

n. 2 1/2 dl mustikoita

1 muna

2 dl maitoa

100g suolatonta voita

1. Siivilöi kuivat aineet isoon kulhoon ja sekoita joukkoon sokeri. Lisää pilkottu suklaa ja mustikat.

2. Vispilöi munat sekaisin sulatetun voin ja maidon kanssa. Lisää munaseos kuiviin aineisiin ja sekoita vain sen verran, että ainekset juuri ja juuri sekoittuvat. (Kuivia jauhohippusia saa olla vielä näkyvissä.

3. Jaa taikina 12:sta paperivuokaan tai paperoituihin muffinipellin koloihin. Paista 200c uunin keskitasolla 15 minuuttia eli kunnes muffinit ovat kohonneita ja kiinteitä. Tarjoa hieman jäähtyneinä.

Ehtaa suomileipää: Samsaran hapanruisleipä

Kauan oli tämänkin kokeilua suunniteltu ja haudottu - hiivattoman ja vehnäjauhottoman, juuresta leivotun ruisleivän tekoa siis. Kun törmäsin ohjeeseen HS:n uusilla ruokasivuilla, oli suorastaan pakko ruveta leivontahommiin. Kyllä kannatti odottaa... tai sitten toisaalta ei olisi kannattanut vetkutella. Miten asian nyt sitten haluaakaan ajatella. No ainakin kannatti odottaa se kuusi päivää, minkä tämän tekeminen vie. Vaikka tämmöisen leivän paistaminen sähköuunissa on lähes rienausta, niin sanonpa siitä huolimatta, että siitä oli todella herkullista myös näin. Maku oli miedosti hapan, rukiinen ja leipä sisältä pehmää ja pinnalla oli paksu rapea kuori. Hiukan lämpöiselle viipaleelle, kun sipaisi voita niin VOT! 

Sitten reseptistä. Tällä reseptillä juurta tulee melkomoiset määrät. Itse asiassa niin paljon, ettei sitä mitenkään pysty kerralla tai edes kahdella käyttämään. Ohjeessa lukee, että ylimääräisen juuren voi laittaa säilöön huoneenlämpöön, kunhan siihen sekoittaa riittävästi jauhoja. Itse en saanut jauhoja riittämään niin, että seoksesta olisi tullut kuvauksen mukaista "kuivaa ja muruista". Laitoin hillittömästi jauhoja ja silti juuri tuntui edelleen kuin kostealta hiekalta. Laitoinkin sitten viestiä HS:n ruokatoimittajalle, että kuuluuko juurta todella tulla niin paljon alunperinkin ja että kuinka kuivaksi juuren pitää muuttua, jos siihen lisätään jauhoja. Sittenpä vielä mietitytti epämääräinen ohjeistus kuivatun juuren käyttöön. En ole vielä saanut muuta apua ja ohjeistusta kuin, että ruokatoimittaja on ollut kipeänä asia on hänellä työn alla. Tarkempaa ohjeistusta odotellessa suosittelen siis malttamaan vielä reseptin kokeilua. Tai sitten kannattaa varata paljon aikaa ja isot määrät jauhoja. Jos juuren nimittäin käyttää samantien, leipää riittää naapureille asti! Teen reseptiin ja postaukseen siis lisäyksiä, jahka saan vastaukset kysymyksiini. Sitä ennen voitte tutustua siihen, millä tavalla aito ruishapanleipä syntyy.

SAMSARAN RUISHAPANLEIPÄ

Hapanjuuri:

3 dl kädenlämpöistä vettä

400 g luomuruisjauhoa

100 g raastettua luomuomenaa (myös hunaja tai luomurusinatkäyvät)

Raski:

1 dl tuoretta juurta

1 l vettä (noin 25-asteista)

600 g luomuruisjauhoa

Taikina:n. 1 kg luomuruisjauhoja

10 g suolaa

1.Tee ensin hapanjuuri. Sen valmistumiseen pitää varata viisi vuorokautta. Sekoita 1 dl vettä, puolet ruisjauhoista ja omenaraaste keskenään ja laita suljettuun astiaan kolmeksi vuorokaudeksi. Omena nopeuttaa käymistä.

2.Sekoita juurta pari kertaa päivässä. Käymisen kannalta on tärkeää, että astia säilytetään 26-30 asteessa.

3.Siirrä neljäntenä päivänä juuri isompaan astiaan. Lisää loput ruisjauhot (200 g) ja 2 dl kädenlämpöistä vettä. Sekoita hyvin ja anna seistä lämpimässä vielä vuorokausi.

4.Tee raski, kun juuri on valmis. Sekoita raskin ainekset ja anna käydä 18-24 tuntia huoneenlämmössä.

5.Tee taikina. Lisää ruisjauhot raskiin. Sekoita varovasti noin 10 minuuttia yleiskoneella.

6.Lisää suola ja sekoita vielä 5 minuuttia. Jätä taikina peiteltynä lepäämään tunniksi.

7.Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa viiteen osaan. Muotoile haluamallasi tavalla.

8.Nostata leipiä huoneenlämmössä vedolta suojattuna noin tunnin ajan, kunnes pintaa lievästi repeilee ja leipä tuntuu pehmeältä.

9.Paista leivät mielellään kiven päällä 200-asteisessa uunissa noin tunti

Vihje: Jos juurta ei käytä heti, se säilyy jääkaapissa joitakin päiviä. Pidempää säilytystä varten juureen pitää sekoittaa niin paljon jauhoja, että se muuttuu kuivaksi ja muruiseksi. Seoksen voi säilyttää kuivassa paikassa suljetussa lasitölkissä. Kuivaa juurta on elvytettävä kolme neljä tuntia ennen käyttöä: sekoita juureen vettä ja jauhoja, kunnes seoksesta tulee löysää puuroa.

Itse tehdyn tuoreen ruisleivän kehtaa antaa myös vaikkapa lahjaksi. Yllä oleva leipä meni ystävälle "kukkaseksi" päättökonserttiin. Kääräisin tuoreen leivän leivinpaperiin ja sidoin kirpputorilta löytyneellä seinäkoristepitsillä. Retroa:)!

Jamien fantastinen paistettu broiler

Sainpa vihdoin aikaiseksi vuoden vanhan parisuhteen kunniaksi paistaa kokonaista broileria "ihan itte". Ja mikäs olisikaanollut sopivampi tähän tarkoitukseen, kuin Jamien resepti. Kylläpähän tulikin maukasta ja mehevää lintua! Kokonaisuuden kruunasivat broilerin alla kypsyneet perunalohkot! Sitruuna maistui ihanasti läpi niin broilerista kuin perunoistakin - se oli jotenki "höyrystynyt läpi" koko lihan ja sitten valunut maustamaan perunat.

Pari lievää kritiikin sanaa kuitenkin Ensinnäkin broiskua olisi ehkä voinut mielestäni kypsentää pidempään miedolla lämmöllä (näin ohjeistaa myös Jamie nykyään). Suolan määrä olisi pitänyt myös olla vähemmän viitteellisesti, koska nyt en tajunnut laittaa sitä aivan tarpeksi.

Löysinkin "parannellun" ja kevyemmän version Jamien broilerista hänen nettisivuiltaan ja aionkin kokeilla sitä seuraavaksi! Aivan mahtavaa broiskua tämä oli joka tapauksessa, voittaa helposti kaikki kaupan valmismarinoidut natriumglutamaattipommit. Ja kokonainen broileri on vieläpä aivan uskomattoman halpaa: 6e/kg, vaikka mukana ei ole mitään ylimääräistä -kuten marinadia - ja syötävää tosiaan riitti!

Sitten reseptiin, joka on siis Jamien kirjasta Alastoman kokin paluu.

JAMIEN FANTASTINEN PAISTETTU BROILER (6:lle hengelle, meillä meni 2x2:lle hlö:lle)

1 kokonainen broiler

1 suuri sitruuna

8 viipaletta ilmakuivattua kinkkua (ei löytynyt, joten käytin pekonia)

1-2 valkosipulinkynttä kuorittuna ja hienonnettuna

2 kunnon kourallista tuoretta timjamia (laitoin tuoretta oreganoa)

suolaa ja vastarouhittua mustapippuria

reilu 100 g huoneenlämpöistä voita

1 kg perunoita (pese, kuori ja lohko)

1. Kuumenna uuni 225c ja pane uunipannu uuniin kuumenemaan.

2. Huuhdo broiler sisä- ja ulkopuolelta ja kuivaa talouspaperilla. Erota nahka rintalihoista varovasti niin ettei nahka repeä.

3. Kuori sitruunasta keltainen kuoriosa ja silppua. Laita sitruuna syrjään.

4. Revi ilmakuivattu kinkku (pekoni) kulhoon, lisää sitruunan kuori sekä valkosipuli- ja timjamisilppu (oregano-). Mausta suolalla ja pippurilla ja sekoita aineksiin voi.

5. Työnnä voi seosta rintanahan alle ja hiero loput linnun pintaan.

6. Tee reisiin viillot, jotta lämpö tunkeutuu paremmin broilerin paksuimpaan kohtaan. Laita kuorittu, kahtia leikattu sitruuna broilerin vatsaan.

7. Nosta lintu kuumalle paistovadille ja kypsennä 20 min.

8. Keitä sillä välin kuorttuja perunalohkoja suolalla maustetussa vedessä 10 min ja kaada vesi pois.

9. Ota broiler pois uunista, nosta se syrjään ja pyörittele perunat paistovadille valuneessa maustevoissa.

10. Nosta broiler perunoiden päälle ja kypsennä ruokaa vielä noin 40 min.

11. Anna broilerin levätä kypsennyksen jälkeen 10 min folion alla.

12. Tee sillä välin kastike uunivuoan pohjalle valuneesta nesteestä ja lisää kanalientä tai valkoviiniä. Suurusta haluttaessa vehnäjauholla. Tarjoa broilerin kanssa.

Pääsiäinen: Valkoviinilohta

Pääsiäisenä vierailimme paremman puoliskoni kanssa kummankin vanhempien luona. Tampereen äippä halusi kovasti tehdä vävykokelaaseen vaikutuksen yhdellä taatulla bravuurireseptillään, nimittäin valkoviinilohella. Ja kyllä se maistuikin niin minulle kuin kokelaallekin! Oli mukavaa kun joku rakkaudella kokkasi (*vink vink* vaan sille edellä mainitulle) maistuvaa ruokaa. Äiti teki tätä jo silloin, kun oli pikkutyttö, joten tätä voisi kutsua melkeinpä turvaruoaksi. 

Valkoviinilohen resepti on minulle määrien puolesta utopiaa, koska äiti on aina laittanut tämän jotenkin vaivihkaa keittiön uumenissa. Tässäpä kuitenkin osviittaa millaisista raaka-aineista ruoka syntyy: lohi, sitruuna, herkkusieni, purjosipuli, valkoviini ja kerma ynnä mietoja mausteita. Kuvassa ruoka näyttää ehkä aika haalean väriseltä, mutta maku on ihana: yksinkertainen ja aromaattinen. Yleensähän yksinkertaiset ruoat tuppaavatkin olemaan parhaammasta päästä. Voisin äidiltä nöyrästi kysyä vielä, josko hän tämän herkkureseptinsä tohtisi antaa levitykseen, mutta katselkaahan te sillä välin tuota yllä olevaa kuvaa ja kadehtikaa :).

Huhtikuun ruokahaaste: Kylmäsavulohi-paprikasushit

Poikaystävän taannoisesta toiveesta kokeilla joskus sushin tekoa intouduin yhdistämään idean tämän kuun ruokahaasteeseen. Minulla kolmen värin suora toteutui merileväarkeilla, kylmäsavulohella sekä keltaisella paprikalla. Tietämättömän silmään levä saattaa näyttää tässä kuvassa lähes mustalta eikä kenties laisinkaan keväiseltä, mutta laskettaneen kuitenkin vihreään joukkoon. Tämä oli siis elämäni ensimmäinen sushikokkauskerta ja tuskin jäänee viimeiseksi. Maku oli mielenkiintoinen ja erilaisten variaatioiden kokeilu houkuttaa. Olin yllättynyt kuinka nopeaa sushien valmistus on - tosin kääriminen vaatii selvästi vielä hiukan harjoittelua. Intouduin myös kovasti voimakkaan wasabin (lue piparjuuren) makuun. Olipahan kyllä ehdottomasti keväisen raikas ja kevyt ruoka! Tämä ohje on muunnos Ruokasuosikit kirjasarjan Sushi-kirjasta.



KYLMÄSAVULOHI-PAPRIKASUSHIT (24 rullapalaa)

n. 300 g ("märkäpaino") keitettyä sushiriisiä (+ 2-3 rkl riisiviinietikkaa + 1 rkl sokeria + 1/4 tl suolaa)
2 paahdettua norileväarkkia
n. 60 g kylmäsavulohta puolen sentin suikaleina
n. 40 g paprikaa ohuina siivuina
wasabitahnaa
japanilaista soijakastiketta

1. Keitä sushiriisi pakkauksen ohjeen mukaan ja mausta se hiukan jäähtyneenä etikka-sokeri-suolaseoksella ja pöyhi sormin kiiltäväksi. Aloita rullien valmistus, kun riisi on huoneenlämpöistä.
2. Taita noriarkki kahtia pituussuunnassa, painele saumaa ja repäise kahteen yhtä suureen palaan. Laita puolikas noriarkkia pehmeä puoli alaspäin bambumatolle pitkä reuna itseesi päin.
3. Jaa riisi neljään yhtä suureen osaan. Kostuta kädet ja levitä yksi annos riisiä tasaisesti noriarkille. Jätä sentin verran tyhjää ulommalle reunalle.
4. Taputtele itseäsi lähinnä olevaan reunaan ohuesti wasabitahnaa riisin päälle ja levitä neljännes lohesta ja paprikasta pitkittäin wasabiriisille.
5. Tartu bambumaton reunaan ja kääri arkki maton avulla rullaksi, itsestäsi pois päin rullaten. Painele täytettä tasaisesti ja napakasti varoen täytteen pursuamista rullan päistä. Vedä bambumattoa pois samalla kun käärit rullaa. Painele arkin toinen reuna rullaan kiinni.
6. Laita rullat saumapuolialaspäin leikkuulaudalle. Leikkaa rullat kostealla ja terävällä veitsellä ensin kahtia ja sitten kolmeen yhtä suureen osaan.
7. Tarjoa wasabilla maustetun soijakastikkeen ja inkivääripikkelssin kera.