maanantaina, elokuuta 17, 2009

Letturaportti Lehtisaaresta



Olen tänä kesänä nähnyt monta paikkaa täältä Jyväskylästä, joista en ole joko tiennyt tai joihin en vain ole saanut aikaiseksi mennä. Yksi ensimmäiseen kategoriaan kuuluvista on seurakunnan pitämä "kesämökki" keskellä Tuomiojärveä. Lehtisaari on kaikille avoin ja ilmainen kesänviettopaikka. Kuljetukset tapahtuvat soutuveneellä tasatunnein (liivitkin on talon puolesta) ja saaressa on muun muassa sauna, uintipaikka, muutama grilli, melontavälineet, mato-onkia (ja matoja! ks. alempaa), erilaisia ulko- ja lautapelejä sekä pieni kioski. Saari on pikkuinen ja miljöö rauhallinen ja kaunis. Paikka sopii mainiosti myös lapsille, sillä  se on päihteetön sekä tupakaton ja tekemistä riittää. Vaikka paikka on seurakunnan, sinne sopivat kaikki uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Jos olet jyväskyläläinen, etkä ole tätä paikkaa vielä kokenut, voit vain huokaista harmistuksesta. Paikka laitettiin nimittäin eilen talviteloille. Täältä kuitenkin lisätietoa ensikesän varalle.

Olen käynyt paikassa nyt kaksi kertaa aivan lyhyen ajan sisään ja molemmilla kerroilla asiaan on kuulunut letunpaisto. Paikanpäällä on nimittäin ilmaisten polttopuiden lisäksi eri kokoisia muurikkapannuja. Viime kerralla veinkin paremman puoliskon sinne nauttimaan aurinkoisesta illasta ja syömään lettuja. Mukaan otimme lettutaikinan + paistorasvan, päällysteet sekä tietenkin syömävälineet. Kyllä se muurikalla paistettu lettu vain maistuu NIIN hyvälle! Ja sitten ohjeeseen:

Ensin otetaan esille Nipsun paistovalmis muurikkataikina...


Sitten kuumalle muurikalle nakataan paistorasvaa, lorotellaan vähän taikinaa ja käännetään sopivan paistoajan jälkeen isolla lastalla...


Rapsakkareunaiselle ja muurikkatuoreelle letulle sivellään välittömästi jotakin hyvää, kuten kuten appelsiini-kanelimarmeladia...

Tai hiukan amerikkavaikutteisempaan tyyliin maapähkinävoita, joka on maustettu kanelilla ja hunajalla. Päälle voipi siipaloida vielä kypsää banaania. Ja sitten eikun syömään!!

Yli-innokkaita ankkoja tosi on syytä varoa, ettei lettu katoa parempiin nokkiin...

Mutta viimeisistä murenoista voi jo sentään luopua, sillä ampiaisten ruokkiminen ei ainakaan toistaiseksi ole kiellettyä.


Vatsa täynnä lettuja on mukava istua sitten taas soutuveneen kyytiin ja ihailla auringonlaskua.


3 kommenttia:

Merituuli kirjoitti...

ihana tuo Nipsun valmis taikina :)

lilla my kirjoitti...

Se on sorsa. ;D Ja kiva, että pääsitte käymään paremman (?) puoliskonkin kera! Ihana paikka! Ens kesänä uusiks saunakamojen kera!

Aurinkotuuli kirjoitti...

Merituuli: HIh :).

Lilla my: Ankka on paljon sympaattisempi sana!! :)