keskiviikkona, toukokuuta 13, 2009

Ruokapäiväkirja: Leeuwarden, Amsterdam, Praha

Olin siis tosiaan vapun jälkeen viikon verran reissussa tapaamassa vaihdossa olevia ystäviäni Hollannissa ja Tsekissä. Tässäpä siis ruoka- ja vähän muitakin tunnelmia matkan varrelta.

LEEUWARDEN















3.5
Keramiikkamuseo:
Nämä ensimmäiset otokset ovat Leeuwardenin keramiikkamuseosta "kahvipaussilta". Nautimme ystäväni kanssa puoliksi palan ihanaa paikallista omenakakkua. Kakku oli mukavan mehevä ja raikkaan makuinen eikä ollenkaan makea - itse asiassa en ole koskaan syönyt aivan tämmöistä omenapiirakkaa. Tuoremehu puolestaan virkisti ehkä jopa enemmän kuin kahvi:). 



Tämän herkuttelun jälkeen jaksoi taas katsella toinen toistaan kauniimpia keramiikkaesineitä. Kuten nyt vaikka näitä:




Museokierroksen jälkeen:
Keramiikkamuseon jälkeen menimme syömään pieneen pubimaiseen De Dikke Van Daleen. Tarjolla oli pientä syötävää, joten päädyimme alkukeittoon ja lämpimiin voileipiin. Keitosta ei ole valokuvaa ja alitettavasti myös hämärässä valaistuksessa räpsäisemäni valokuva italialaistyyppisesti täytetystä leivästä meni hiukan mönkään - rajallisten valokuvaustaitojeni vuoksi. Mutta ehkäpä saatte ajatuksesta kiinni :).


Pyöräretki on pakollinen Hollannissa!:
Illalla kävimme TIETENKIN parin tunnin pyöräretkellä tutustumassa lähikyliin. Siinä ajassa nyt ehti nähdä vain maisemia ja mitä nyt vähän lampaita ja hevosia... Hollannissa on ihanaa, kun joka paikkaan voi todellakin pyöräillä ja vehreys on läsnä joka puolella.

Pyöräretken jälkimainingeissa:
Pitkän kaupungilla kävelyn ja pyöräilyn jälkeen maistuikin ruoka vielä toistamiseen. Niinmpä kokkailimmekin ystäväni asuntolassa iltapalaksi muhkeat kreikkalaistyyppiset salaatit, jotka huuhtelimme alas espanjalaisella punaviinillä. Kyllä uni maittoi tämän päälle!!


4.5
Shoppailua ja fiilistelyä:
Nämä döönerit söimme kaupungin fiilistelyn ja shoppailupäivän lomassa. Joskus nälkä yllättää, kun huomaa kuulostella. Tämä oli niitä päiviä. Yhtäkkiä vain huomasimme kävelleemme useamman tunnin ja väsymys ja kurniva vatsa iskivät tajuntaan lekan lailla. Voisiko parempaa toisaalta olla, kuin autenttinen ruoka ja nälkä mausteena. Kyllä katosivat kebaasit äkäisesti nälkäisiin suihin ja vielä jäi tilaa jätskillekin!


Ruokaostoksilla:
Kierroksen loppupuolella käväisimme alla näkyvässä ihanassa turkkilaisessa ruokakaupassa. Ulko-oven edusta oli täynnä toisen toistaan herkullisemman näköisiä kasviksia ja hedelmiä suunnille euron parin kilohintaan. Kakkoslaatuisista, mutta ehdottoman tuoreista käyristä kurkkuista ja himppasen "liian" isoista mehevistä tomaateista sai maukasta syötävää. Miksei Suomessa voi olla vastaavaa? Voisin hyvin ostaa vähän rumempiakin kasviksia, kunhan ne olisivat tuoreita ja kohtuullisen hintaisia. Ja sitä paitsi, mikä olisi sympaattisempaa syötävää kuin luonnon muovaamat hiukan viutilot taideteokset??



AMSTERDAM 



















5.5
Junamatkalla:
Alla oleva salaatti on rakennettu edellisen päivän "toriostoksista". Mukana on tuoretta villirucolaa, paprikaa,tomaattia, kurkkua, porkkanaa, viinirypäleitä sekä ihanaa yrttimaustettua feta-oliivisekoitusta. Ulkonäkö on sekalainen myös pomppivan junan puolesta (tarkennus epäonnistui kolme kertaa, jonka jälkeen nälkä vei voiton).


Kaffepaussi:
Heitettyämme kamat hostellille, pääsimme tutustumaan Amsterdamin vilinään. Pienen tarkastelun jälkeen piti päästä tietenkin kahveelle. Tämä (helkatin kallis!) herkkuleivos sisälsi vaniljakastiketta, tuoreita mansikoita ja kermavaahtoa. Kyllä maistui (ihan hintansa edestä)! Ystäväni valitsema mokkaleivos puolestaan oli niin makea, että sen syöminen jäi maistelun asteelle. Noh, aina ei voi voittaa ja ulkonäkö voi pettää...




Kaupunkiseikkailun väliaika:
Jo Leeuwardenissa pohdimme ystäväni kanssa, että olisi kiva mennä syömään intialaiseen ravintolaan. Piiitkän ja jo lähes epätoivoisen etsinnän jälkeen löysimme vihdoin sopuhintaisen ja viihtyisän pienen intialaisen ravintolan eräältä sivukadulta. En siis tiedä, onko ämä hyvä vai huono esimerkki suunnitelmien tekemisestä - etsintä kannatti, mutta toisaalta olismme pääseet helpommalla, jos olisimme ottaneet muitakin vaihtoehtoja huomioon. Otimme kummatkin lammasta miedossa currykastikkeessa. Ja voi pojat että osasikin olla hyvää! Ensinnäkään en ole koskaan syönyt aidossa intialaisessa ja toisekseen en ole tainnut koskaan tilata ravintolassa lammasta. tämä kyllä ylitti kaikki odotukset mausteillaan, maullaan ja rakenteellaan. Joidenkin mielestä ulkonäkö saattaa erehdyttävästi muistuttaa jotakin nimeltämainitsematonta eritettä, mutta ei kyseinen substantiivi on kyllä täysi vastakohta tälle herkulle. Jos saan vain jostakin vielä kaivettua kadunnimen, jolla ravintola sijaitsi, voisin suositella teitäkin käymään siellä!! Näiden ruokailujen jälkeen sainkin heittää hyvästit Hollannille sekä ystävälleni K:lle ja suunnata kohti Tsekinmaata.




PRAHA















6.5
Prahaan saapumisen ensitunnelmissa:
Aikaisen aamuherätyksen ja matkustamisen jälkeen tulee tietenkin NÄLKÄ. Siispä ensitöiksemme suuntasimme herra A:n kanssa syömään. Mikäpä olisikaan ollut kätevämpi isoon nälkään kuin kiinalainen buffet pöytä - varsinkin jos siitä saa maksaa oluen kera semmoiset 5 euroa. Olutta ja kiinalaista en ole tainnutkaan ennen yhdistää, mutta mainittakoon, että toimii. Joskin olut saa tulisimpien ruokien kapsaisiinit leviämään ehkä ei niin miellyttävästi kielen hermopäätteillä.


7.5
Piknik tekee kesän:
Toisena Praha-päivänä aurinko paistoi kovinkin kuumottavasti, joten päätimme lähteä piknikille ihanaan vehreään puistoon. Eipä siis muuta kuin viltti kainaloon ja kaupoille!
Kaupasta mukaan tarttui tuoreita naurettavan halpoja sämpylöitä (7 s/kpl) ja omenaleivonnaisia (40 s/kpl) sekä tietenkin muutaman euron kuohuviiniä. Kyllä kelpasi herkutella auringonpaisteessa ja katsella kauniita maisemia!


Tsekkiläisemmällä puolen kaupunkia:
Illalla päätimme lähteä kaupungin laidalle katsomaan aidompaa tsekkiläismeininkiä. Itseäni kun kiinnostaa katsella ennemmin autenttista menoa kuin turistien vilinää. Aikomuksemme oli alunperin kierrellä oluttupia ja maistella erilaisia oluita. Päädyimme kuitenkin heti ensialkuun ravintolaan, jossa sai screeniltä seurata Tsekki-Ruotsi- peliä. Niinpä hyvän tunnelman vuoksi jämähdimme sinne. Halusimme nauttia myös tsekkiläistyyppistä apetta, joten sekin tuli hoidettua siinä pelin lomassa. Ruoka oli hyvää, joskaan ei ehkä kuvauksellista - lautasen koristelu mausteilla oli tosin aika hauska idea, en ole nähnyt vastaavaa missään. Alkupalaksi tilasimme Hermeliniä, joka sisälsi vuohenjuuston tyyppistä valkohomejuustoa, voimakkaalla paprikamausteella maustettua öljyä, raakaa sipulia, valkosipulia sekä jalapenoa. Pääruoaksi valitsin kanaleikettä kinkulla, juustolla ja persikalla höystettynä kera krokettiperunoiden. Salaatti puoli ei tsekissä ole kummoinen, kuten kuvasta näkyy. Ruuan lomassa ja etenkin jälkeen maistui myös juoma, kuten nyt esimerkiksi paikallinen Jekku eli Becherovka sekä aina niin maistuva Mojito.



8.5
Viimeiset hetket ennen kotiinpaluuta:
Kolmaspäivä olikin jo lähtöön valmistautumista ja kävimme toistamiseen täyttämässä vatsamme kiinalaisen puffetissa. Evästä ja aamupalaa kuitenkin piti ostaa pitkää bussimatkaa sekä seuraavana aamuna lähtevää lentoa varten, joten kävimme jälleen kaupoilla. Mukaan tarttui hedelmiä, tuoreita sämpylöitä sekä nostalgista Maija Mehiläinen-tuoremehua - olihan Maija sentään yksi suosikkiohjelmani lapsena, vaikka tätä merkkimehua ei liene Suomessa koskaan ollutkaan saatvailla. Myös Prahassa oli ulkosalla pieniä hedelmä- ja vihannestoreja, joista sai edullisesti ostaa tuoretta syötävää. Usein ne olivat alla näkyvillä kujilla sateelta suojassa.

Lähtöpäivän iltana oli tarjolla ruokaa myös korvillle, kun tämä sympaattinen pappa soitteli Glenn Milleriä ja muuta mukavaa :)!

9.5
Matkustus on odottelua:
Tämä kuva onkin jo Frankfurtista, kun odottelen Suomeen lähtevää lentoa. Väsyneenä alkaa makeahammasta kolottaa ja silläpä sorruin ostamaan tämän jättimäisen hapankirsikkaleivoksen. Lentokenttähinnaksi 1,40 oli moisesta herkusta kovin vähän, rahapuolikaan ei päässyt minua estämään. Tulipahan todistettua, että saksalaiset osaavat leivonnan jalon taidon. Jos jostain saisin käsiini Suomessa hapankirsikoita, yrittäisin tehdä näitä leivonnaisia oitis!

Kaikkinensa siis matka oli täynnä makuelämyksiä, kauniita maisemia ja mahtavia kokemuksia. Jäi Euroopan kokoinen kolo sydämeen, joten taidankin matkustella siellä (=täällä) piankin uudelleen!

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihana matkapostaus, tuli hirveä Tsekki-kaipuu kyllä tämän myötä! Jotenkin ihastuin siellä pari vuotta sitten käydessäni siihen ruokaan ja niihin leivoksiin, sinne on pakko kyllä päästä uudestaan... Amsterdamissa nautitut leivokset saavat kyllä veden kielelle ruudun tällä puolellakin, kiellettyä näyttää nälkäisille ihmisille tällaisia herkkukuvia ;)

Aurinkotuuli kirjoitti...

Tsekki oli kyllä kokemisen arvoinen ja paljon jäi vielä nähtävää, kuten esimerkiksi live-jazzklubit. Taidan itsekin lähteä sinne mahdollisimman pian uudelleen ja Euroopan kaipuu jäi sydämeen muutenkin. On tuo reissaaminen vaan niin mukavaa! Eikä leivoksissakaan mitään vikaa :)!!!

Meri, Helsinki kirjoitti...

Kerro kerro mitä niissä hapankirsikkaleivoksissa oli? Tai mikä teki niistä niin erityislaatuisen hyviä, siis sinun suussani, jos osaat sanoa? :-D Ihana reissurapo! Melkein ku olis taas ollu ihte reissussa. <3

Aurinkotuuli kirjoitti...

Hei Muuli! Kiitokset raportin hypetyksestä. Matka oli tosissaan hieno.

Ja sitten siitä hapankirsikkaleivoksesta. Kombinaatio oli seuraava: rapsakka ei-makea lehtitaikina, vaniljakastiketäyte jossa juuri sopiva aavistus karvasmantelia (yleensä en siitä välitä) sekä makoisia hapankirsikoita ja leivoksen päällä vielä "piirakkamuruseosta" jossa sopivasti makeutta ja pureskeltavuutta (oiskohan ollut myös aavistus kanelia).

Sanoisin siis, että yhdistelmässä oli täydellinen kombinaatio makeutta, happamuutta, mausteita, rapsakkuuttaa ja pehmoista täytettä!